lauantai 28. kesäkuuta 2014

Prinsessa Estellen nuttu

Ystävien vauvoille olen tavannut aina kutoa jotain, ajankohdasta ja kiireestä riippuen suurempaa tai pienempää. Värikkyyden kannalla olen ehdottomasti lasten vaatteissa ja myöskin sitä mieltä, että pikkumimmeille pitää olla pinkkiä, pojille poikien värejä. Olkoonkin tosi tylsää ja vanhanaikaista ajattelua. Päivänselvää oli kuitenkin, kun viime syksynä tämä ystävä alkoi tyttövatsaansa kasvatella, että nyt ainoa vaihtoehto on neuloa valkoista. Suuren käsityölehden verkkosivuilta löysin ohjeen Prinsessa Estellen kunniaksi suunniteltuun nuttuun ja se oli ehdoton valinta Ruotsissa lapsuutensa kasvaneen kaverini vauvalle. Tässä on kaksi kuvaa valmiista nutusta, ne on ottanut Meidän pieni Markkula-blogia pitävä Iitu.






torstai 19. kesäkuuta 2014

Lattiatyyny, siitä tuli nyt semmonen.


Matonkuteiden virkkaus aiheuttaa minulle päänvaivaa. Nimittäin ihan kirjaimellisesti: niskat jumissa ja pyörryttää. Niinpä tätä tekelettä on tehty hitaasti ja hartaasti. Projektin etenemättömyydestä tai sen edistämisen aiheuttamasta olotilasta on ehkä johtunut se, että sen tekeminen on ollut kerrassaan ärsyttävää. Aivan mahtavaa että tyyny on nyt valmis. Pakkaan matonkudekerät syvälle kaapin perukoihin ja kaivan ne sitten kun olen taas unohtanut, että tämä homma ei vain minulle passaa.

Lattiatyyny piti ensin tehdä ompelemalla vanhoista tilkuista värikkäät päälliset. Kun sitten innostuinkin matonkudeideasta, tilasi Kielo huoneeseensa kaksi pinkkiviolettia lököilytyynyä. Sopivanvärisiä kuteita olisi kuitenkin pitänyt lähteä ostamaan lisää toiseen tyynyyn ja olotila hartioissa alkoi olla sen verran tukala että luovuin ajatuksesta. Jossain vaiheessa mietin, että tekisin Pasin huoneeseen myös samanlaisen vihreä-turkoosiversiona, mutta nyt se ei ole ainakaan ajankohtaista. Isoja Ikean tyynyjä on joka tapauksessa vielä toinen odottamassa varastossa. Vaikka projekti vähän takkusikin, niin huoneen omistaja on tyynyynsä tyytyväinen. 


Mutta sitten totuus tyynystä. Tyyny on kuvattu tarkasti tietyistä kuvakulmista. Todellisuudessa se on kovin muhkurainen saumoista. Ala- ja yläpuoli ovat eri kokoiset ja muutoinkin siitä tuli niin iso, että Ikean jättityynyn lisäksi sulloin sinne kaksi vanhaa tyynyä kaveriksi. Se ei hirveästi auta muodon silottelussa, minkä epämääräiset kappaleet jo itsessään aiheuttavat. Tähänkin voi joka tapauksessa käyttää erästä sanontaa, jonka opin kansalaisopiston carborundum-grafiikkakurssilla vuosia sitten. Työmme olivat prässistä tullessaan olleet enemmän ja vähemmän pettymyksiä kunnes ystäväni kuitenkin sai kuukausien yrittämisen jälkeen ensimmäisen kauniin työn tehtyä. Ihastelimme nykyisin raameissa seinällä olevaa teosta useamman kurssilaisen voimin prässipöydällä. Opettajamme tuli taustalta katsomaan myös työn tulosta ja totesi: "No, siitä tuli nyt semmonen". Tätä maan pinnalle pudottavaa lausetta olen vuosien saatossa käyttänyt kerran jos toisenkin. 

maanantai 2. kesäkuuta 2014

Kesä ja lapaset

Kesä ja lapaset... eikun miten se meni? Tämä projekti ei ole erityisen ajankohtainen koska se on ollut käynnissä jo kuukausitolkulla. Tavaksi on tullut ottaa isoja vuoden mittaisia urakoita, lähinnä välttääkseni syksyllä joululahja-ahdistusta. Yhden vuoden kudoin villasukkia ja niitä putkahteli paketeista koko lähisuvulle. Tämä vuosi on lapasvuosi, joten ketkä itsenne lähisukulaisiksi uskotte, olkaa varuillanne!

Työkaverini piti meille muutamalle käsityöintoilijalle "koukkuamisillan", jolloin kaiken lörpöttelyn ja herkuttelun lomassa opettelimme koukkuamaan. Koukkuaminen on vähän kuin edestakaisvirkkausta ja se tehdään virkkuukoukulla, jossa molemmissa päissä on koukut. Pinnan voi tehdä yksivärisenä tai kahdella eri langalla kuten näissä tumpuissa on tehty. "Tunisian crochet"-hakusanoilla löytyy youtubesta oivallisia videoita, mistä pääsee jyvälle tekniikasta. Pintavaihtoehtoja on sitten ääretön määrä erilaisia.

Koukkuaminen on älyttömän koukuttavaa. Se etenee nopeammin kuin neule, eikä lapasia varten tarvitse kalisutella ja kuljetella viittä puikkoa mukanaan. Suosittelen kokeilemaan, vaihtelu virkistää! Nyt olisi tarkoitus jatkaa kesäisemmillä projekteilla, mutta muovikassillinen Tallinnan Karnaluksista viime viikolla raahattuja lankojakin houkuttaisi kovasti!