tiistai 25. elokuuta 2015

Vauvan vaatteet

Omien lasten kasvettua ulos vauvaiästä olen haaveillut vielä yhdestä kummilapsesta, joka olisi nimenomaan tyttö. Pikkupojat on niin ihania, mutta ei niitten vaatteet yhtä ihania ole. Pasi-parka ei ole tämän äidin luovuutta saanut syttymään, joten tuskin olisi saanut uusi kummipoikakaan. Niinpä tieto siitä, että ystäväni mahassa on pieni mimmi, jolle vielä saisin kummitätiksikin ruveta, sai ideat lentelemään. Niitä on pilvin pimein vielä jäljellä, tarvitsisin vain aikaa ideoiden toteuttamiseen.
Kielolle ompelin reilu vuosi takaperin Nosh:n kankaista mekko+leggarit-setin. Kuinka ollakaan, Kielo kun sattuu olemaan tämän uuden vauvan äidin kummityttö oli minusta kiva ajatus tehdä vauvalle samanlainen setti lahjaksi. Kankaitakin oli vielä sopivasti jäljellä ja ne on minusta niin ihanat. Kaavat mekkoon (toffee 6/2013) ja leggareihin (ruusunpuna 6/12) otin Ottobre-lehdestä ja vaatteet on ommeltu kokoon 62 cm. Mekon pääntien halkion ja nepparin siirsin niskan puolelle ja taskut jätin tekemättä. Vielä vaatteet eivät livenä ole päällä olleet, mutta syksyn aikana jo toivottavasti.


torstai 13. elokuuta 2015

Uusi pieni ihminen

Elämääni tupsahti uusi ihminen, johon pääsin tänään kunnolla tutustumaan. Hän oli niin kaunis, ihana ja ihmeellinen, että olen aivan myyty. Kaikki vauvan hoito- ja hellittelytarpeet tulen purkamaan tuohon pahaa aavistamattomaan pampulaan. Samoin saattaa käydä ompeluille, että projektit keskittyvät jatkossa mahdollisimman pieniin ja pinkkeihin juttuihin. Vauvan mummo on aivan mieletön neuloja, joten puikkojen heilutuksen voin jättää vähemmälle.

Vein vauvalle lahjaksi omia ompeluksiani, joista kirjoitan myöhemmin. Vauvan äippä ihasteli taannoin virkatun hello kittyn kuvaa pinterestissä hieman vihjaillen. Kerran olen yhden kaverin vauvalle pehmolelun virkannut ja se oli yllättävän kova homma. Niinpä päätin virkata samasta aiheesta tossut. Varsinaisen tossuosan virkkasin videon avulla ja se oli sangen hankalaa. Tai hankala on väärä sana, se oli rasittavaa. Virkkaus vaati tiukkaa ohjeen seuraamista, eikä työstäminen nenä kiinni tietokoneessa ja käsi pause-näppäimellä ollut rennointa mahdollista käsitöiden tekemistä. En tiedä kuinka monet tossut pitäisi tehdä, että selviäisin ilman apua. Video tossuihin löytyy joka tapauksessa täältä. Hello kittyn naamaan olisi ollut ohjeita tarjolla, mutta päädyin tekemään ne ihan lonkalta. Tästä siis johtuu, etteivät tossujen kissat ole identtiset kaksoset vaan molemmat ovat ihan omia persooniaan! Niin on myös tossut vähän eri paria, enkä tiedä onko niistä ikinä käyttöön asti, vähän ovat venkuran oloiset. Että kun kuvittelin, että tällaiset tossuthan tekaisen myös naapuriin kohta syntyvälle tyttövauvalle, niin en kyllä teekään. Pitää keksiä jotain muuta.