lauantai 6. toukokuuta 2017

Se tavallinen tarina

Tässä on reippaan neliömetrin verran hartaasti, arvokkaasta langasta neulottua hartiahuivia. Heinäkuusta asti tätä on työstetty, kovasti odotettu kevättä jolloin sen saa ottaa käyttöönsä. No mitenkäs siinä sitten kävikään?

Aina olen tiennyt, etten koskaan saisi neuloa tai ommella mitään one size-ohjeen mukaan, niistä tulee aina liian isoja vaikka kuvittelee sitä vähän puikoilla ja langan koolla hallitsevansa. Mallissakin on ongelmansa. Työtä neulotaan kaula-aukosta aloittaen ja kavennusten päättyessä puolivälin jälkeen tulee kappaleisiin inhottavat "hyppyrit". Harkitsin ensimmäisenä saumurointia, sitten kierrätyskeskusta, mutta työkaverit suostuttelivat vielä tekeleen säilyttämään. Nyt se on viikattuna kaapissa ja odottaa, että parin vuoden päästä siivoan sen sieltä pois. Mahdollisuus siihen, että alkaisin jotain sille tekemään on melko pieni. Mutta värit ovat edelleen ihanat. Ja samoin se visio, mikä aloittaessa oli.

Mutta opittiinko tästä mitään? Juuri kopioin työkaverilta ohjeen neuletakista, itselle. Toivottavasti saan sitä ennen jonkun uuden inspiksen. Ikuinen sukkien kutominenkin kun on vähän tylsää. Kielolle olisi kiva neuloa jotain. Ihanista neuletakkiohjeista koululaisneidille saa vinkata!


perjantai 3. helmikuuta 2017

Syyssukat

Mysteerisukat, miten hauska idea kutoa! Lähdet neulomaan, etkä tiedä muuta kuin että jonkinlaiset kirjoneulesukat on tiedossa. Väreja vinkattiin valitsemaan muistaakseni kuusi kappaletta. Omat värini valikoituivat jämälankakeristä ja ne tuntuivat heti oikeilta. Olen erehtynyt tämän pääsiäisen keltaisen valitsemaan joihinkin muihinkin käsitöihin ja aina olen jälkikäteen ajatellut että ei olisi pitänyt. Se näyttää kerällä hauskemmalta kuin muiden värien kaverina valmiissa tuotoksessa. 

Kirjoneulominen on vaikea laji minulle ja nytkin sääriosan "puut" kiristävät melkoisesti vaikka kuinka yritin löysätä lankoja. Näitä huonoja puolia luetellessa täytyy vielä kolmantena mainita, että toisen sukan neulominen on supertylsää (kuten aina). Pitäisi opetella pyöröpuikkotekniikka, jolloin sukat valmistuisivat samaa aikaa. No mutta pääasia on kumminkin, että sukat ovat käytössä ja rakkaatkin vielä, joten kaikki hyvin! Ohje löytyy muitaihania.com-blogista ja sieltä syyssukat. Toivotaan villasukkakelejä vielä riittävän!